lauantai, 7. elokuuta 2010

Korkoähkyä kengurumaassa

Asuntolainan ottajia alhaisen korkotason vaaroista varoittelevien talousjohtajien joukko on eilen täydentynyt Suomen Pankin pääjohtaja Liikasella. Presidentti ja arkkipiispa liittynevät kuoroon lähiaikoina. Tämä asia on nyt varmaankin tullut kaikille selväksi.

Korkotason muutoksilla näyttää kyllä olevan selvä yhteys asunnoista maksettuihin hintoihin, joten jos Liikasen mainitsema "väistämätön jyrkkä korkojen nousu" toteutuisi, asuntojen hinnat laskisivat. Jyrkällä hintojen laskulla puolestaan saattaisi olla huomattava venettä keikuttava vaikutus, koska se vähentäisi pankkien tasetaulukoiden vastaavaa-sarakkeiden lukujen uskottavuutta.

Viereinen kuva esittää 12 kuukauden euribor-koron ja asuntojen hintojen muutoksia EMU-ajalta. Vaaka-akselilla näkyy korkotaso, ja pystyakselilla asuntojen hintojen muutos seuraavan kuuden kuukauden aikana. Asioiden välillä näytää vallitsevan jonkinlainen satunnaisesta poikkeava riippuvuus. Yli 5 %:n korkotaso tuntuu olevan myrkkyä suomalaisten huutokauppakestävyydelle.

Euroopassa 5%:n korkotaso on tällä hetkellä etäinen haave. Planeetan toisella puolella ollaan kuitenkin ehditty talouskasvussa pitemmälle. Australia nimittäin selvisi taidolla ja onnella finanssikriisistä ajautumatta taantumaan: talouden romahdus estettiin hallituksen ripeästi käynnistämillä elvytystoimilla, minkä jälkeen Kiinan hallituksen toimista seurannut raaka-aineiden kysynnän voimakas kasvu veti Australian talouden taas vauhtiin. Maan keskuspankki aloitti ohjauskoron nostot jo viime syksynä, ja nyt se on hivuttanut korkonsa 3%:sta jo 4.5%:iin.

Kovin moni ei hikeenny, jos sanotaan, että Australiassa on asuntokupla. Hinnat ovat nousseet viime vuosina ripeästi kuten muuallakin, ja kotitalouksilla on kertynyt asuntovelkaa jo lähes maan bruttokansantuotteen verran. Asuntomarkkina on siis hyvin herkkä korkotason muutoksille. Finanssikriisin alkuvaiheessa, v. 2007, hinnat laskivat Australiassa, mutta kääntyivät taas nousuun keskuspankin aloitettua korkoelvytyksen. Nyt kun korot ovat olleet yli puoli vuotta nousussa, asuntomarkkinoilta on alkanut kuulua voimistuvaa pihinää.

Kuukausittain nostettujen uusien asuntolainojen lukumäärä on romahtanut takaisin syksyn 2008 tasolle (ABS). Asuntojen hinnat laskivat Australiassa kesäkuussa ensimmäisen kerran 17 kuukauteen, poljettuaan tätä ennen pari kuukautta tyhjää (RP Data). Hintojen ja liikkellä olevan lainarahan välillä on selvä yhteys eteläisellä pallonpuoliskollakin. Australian rakennusyritysten mielialaindeksi puolestaan luisui heinäkuussa alimmalle tasolleen vuoteen (43.3, kun kasvun raja on 50 pistettä). Asuntorakentajia masensi korkotason nousun negatiivinen vaikutus kysyntään. (lähde: lse/reuters)

Ainakin Australiassa todistusaineisto viittaa siihen, että asuntojen hintojen nousu globaalin laman aikanakin on ollut pääjohtaja Liikasen sanoin "keinotekoista". Australian asuntomarkkinoiden kehitystä kannattaakin lähikuukausina seurata tarkasti. Tarinan juoni on siellä ollut samanlainen kuin meillä, joten sen tulevista käänteistä saa ennakkokäsityksen siitä, mitä meillä tapahtusi, jos korkotaso nousisi.

2 comments:

  1. Presidentti ja arkkipiispa liittynevät kuoroon lähiaikoina.

    Juuri näin. Arkkipapan ainoassa oikeassa iltalukemistossa uuden puolen päähenkilöllä tuppaa olemaan pääpiirteittäin lähimmäisenrakkautta korostava sanoma, mutta valitettavasti rahanvaihtajien pöydät silti pääsevät tarinassa kaatuilemaan kuin suviseurojen asuntovaunut syöksyvirtauksessa ;-)

    (Ja hätätilanteessa täytyy aina muistaa, että nettovelkaa voi vähentää, sekä korkoähkyn rahavirtapaineita lievittää, konsolidoimalla yksi tai useampi latentti inflaatiosidottu annuiteetti kotitalouden taseeseen...)

    VastaaPoista
  2. Ei koske Suomea.

    Meillä kaiken maailman omistusasumisen verotukiaiset astuvat kuvaan korkojen nousuja pehmentämään.

    Liikanen on korkojen noususta huolissaan, koska valtio joutuu maksamaan asuntovelallisten korkokulut.

    VastaaPoista