Ainekset oikeisiinkin johtopäätöksiin ovat olleet aivan ulottuvissa. CR:n lainaamissa katkelmissa todetaan asuntotuotannon olevan mittavaa ("mutta kysyntää tuntuu riittävän"), asuntolainajärjestelmä olevan hyvin integroitunut maailman pääomamarkkinoihin ("..mikä on antanut lainaajille mahdollisuuden valita joustavia, vaihtuvakorkoisia lainoja") ja hintojen nousseen paikoin kovastikin ("..mikä johtuu näillä alueilla luonnollisesta tai sääntelystä johtuvista tarjonnan rajoituksista"), mutta johtopäätös on, että näin sen kuuluu mennäkin. "Hintojen nousun pitäisi jatkua niin kauan työllisyys ja tulot paranevat".
Asuntojen hintakehityksen sanotaan usein riippuvan työllisyydestä. Näin voi ollakin, mutta €tanan havainnot eivät tue tätä oletusta. Viereisessä kuvassa näkyy asuntojen hintojen ja työllisyyden muutos Suomessa parilta viimeiseltä vuosikymmeneltä (lähde: Tilastokeskus). Kuvan perusteella mahdollinen riippuvuussuhde on päinvastainen. Jos asuntojen hinnat lähtevät laskuun, työllisyys seuraa ennen pitkää perässä. Mutta ei päinvastoin.Työllisyyskehityksen "riippumiselle" asuntojen hintakehitystä on esitettävissä yksinkertainen selitys. Asuntojen hintoja ohjaa kotitalouksien kyky tehdä investointeja. Tämä taas riippuu pitkälti lainarahoituksen saatavuudesta. Koska kotitalouksien investoinnit ja kulutus ovat merkittävä talouskasvuun vaikuttava tekijä, työllisyys paranee niin kauan kuin investoinnit kasvavat. Taloussyklin nousuvaiheen aikana kasvu jatkuu siihen asti, että kaikki ovat korviaan myöten veloissa. Sen jälkeen investoinnit alkavat vähentyä, hinnat laskea, ja lopulta työllisyyskin sakkaa, ensimmäisenä yleensä rakennussektorilla.
0 comments:
Lähetä kommentti