Saanko luvan?

Puoli-ilmainen lainaraha ja myöhempään ajankohtaan lykätty lamalaskun maksu näyttää riehaannuttaneen asuntomarkkinat Pohjolassa oikein kunnolla. Asuntojen rakennuslupien määrät ovat ponkaisseet alkusyksyn aikana sekä Suomessa että Ruotsissa hurjaan kasvuun.

Tilastokeskuksen mukaan lupia asunnoille myönnettiin syyskuussa yli 60% enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuutiomäärä oli päättyneen nousukauden syyskuiden hyvää keskitasoa. SCB julkaiseman heinä-syyskuuta koskevan tilaston mukaan Ruotsissa myönnettiin kyseisenä ajanjaksona lupia 10% enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Luultavasti meno on kuukausitasolla ollut samanlaista kuin Suomessa, sillä alla olevan kuvan kvartaaleittain esitetyt käyrät ovat aika samannäköisiä.

Suomen yli 60%:n ponkaisu laman pohjalla on hätkähdyttävä suoritus. Edellisen laman jälkeen tällaisia kyllä nähtiin, mutta vasta vuonna 1994.

Asuntorakentamisen myötätuuli voimistuu

Saksan tilastolaitoksen tiedote kertoo, että maassa myönnettiin tammi-syyskuun aikana rakennuslupia asunnoille 3% vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Kuten Ruotsinkin tapauksessa, tiedote antaa hieman väärän kuvan tilanteesta. Destatisin tietokantaa kaivelemalla selviää, että kehitys on itse asiassa ollut viereisen kuvan mukaista. Koko alkuvuoden kertymä on kyllä hieman viimevuotista pienempi, mutta määrä on kasvussa, toisin kuin viime vuonna tähän aikaan. Kuvassa on esitetty asuntojen kappalemäärä, joka on jo hieman viimevuotista suurempi.

Britannian tilastolaitos kertoi samansuuntaisesta kehityksestä Englannista. Siellä asuntojen aloitukset olivat kolmannella vuosineljänneksellä nousseet jo 16% viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalle tasolle. Yksityisesti rahoitettujen asuntojen rakentaminen oli vielä tätäkin kovemmassa kasvussa.

Nollakorot ja kaikenlaiset elvytystuet näyttävät tepsivän hyvin asuntorakentamiseen. Tätä alaa seuraavan "Uponor-indeksin" seuraava lukema saattaakin osoittaa jo kasvua. Siitä puuttuvat vielä Suomen, Ruotsin ja Espanjan syyskuun tiedot, joista kaksi ensimmäistä julkaistaan huomenna, mutta Espanjan vasta 30.11.

Priimatavara pilaantuu

USA:n asuntolainapankkien yhdistys MBA julkaisi tänään karun tilaston amerikkalaisten asuntolainojen maksuvaikeuksien kehityksestä kolmannella vuosineljänneksellä. Kehitys oli huonoa: vasaran alla tai sinne luisumassa oli 14.4% kaikista lainoista. Näistä 4.5%-yksikköä oli jo ulosotossa ja realisoitavana, ja lopuissa maksut olivat enemmän ja vähemmän myöhässä. Luonnollisestikin tämä 14.4% on MBA:n aikakirjojen ennätys.

Määrän lisäksi Amerikan asuntolainakatastrofin laadullinen puoli kehittyi huonoon suuntaan. Ongelmien kärjessä ovat nyt prime-ihmisten kiinteäkorkoiset lainat. Eivät siis subrime-huijaukset, tai vaihtuvakorkoiset pommilainat. Syynä tavallisten amerikkalaisperheiden maksuvaikeuksiin on MBA:n mukaan työttömyys, joka ei tunnu taittuvan millään. "Lainat maksetaan tilipussista, ei BKT:n kasvuprosenteista", yhdistyksen pääekonomisti kiteyttää.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa vastaava maksuhäiriöaste on n. 0.6%.

Työllisyys heikkeni Ruotsissa lokakuussa

SCB tiedottaa, että työllisten määrä väheni Ruotsissa lokakuussa 135 000:lla verrattuna vuodentakaiseen tasoon. Tätä ennen, heinä - syyskuussa, vuosimuutokset olivat -152 000, -147 000 ja -89 000, joten lokakuussa tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Kuvaa tapahtumapaikalta voi seurata tästä.

Ruotsin huono kehitys lisää mielenkiintoa Suomen ensi viikolla julkaistavaa työvoimatutkimusta kohtaan. Myös meillä työllisten määrän kehitys on viime kuukausina ollut kohtuullisen suotuisa (ero viime vuoteen on kaventunut).

Mitä saa 100 miljoonalla nykyään?

YLE kertoi eilen valtiovarainministeri Kataisen olevan valmis harkitsemaan pääomaveron nostamista 30%:iin. Tämä tuottaisi valtion kassaan 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vau!

Valtiokonttorin mukaan valtion menot olivat lokakuussa miljardin suuremmat kuin tulot. Säästäjien taskuilla käyminen ratkaisisi siis valtion rahahuolet kolmeksi päiväksi. Sen jälkeen pitäisi suunnata seuraaville taskuille.

Ne varsinaisen maksumiehen taskut taitavat kyllä sisältää vielä kiviä ja pikkuautoja, sillä valtiolaiva hörppäsi samaisen tilaston mukaan lokakuussa 4.5 miljardia euroa uutta velkaa tämän päivän alakouluikäisten maksettavaksi. Onhan se tavallaan turvallista, kun jo nyt tietää, mihin palkka tulevaisuudessa menee.

Yhteinen velkamme oli lokakuun lopussa 63 493 000 000 euroa.

"Asuntorakentaminen vähenee voimakkaasti"

Ruotsin tilastokeskus SCB on otsikoinut maan heinä-syyskuun asuntoaloituksia käsittelevän tiedotteensa yllä olevalla tavalla dramaattisesti, mutta väärin. Koko alkuvuonna aloitettujen asuntojen lukumäärä on kyllä edelleen kolmasosan viimevuotista pienempi, mutta heinä-syyskuun luku, ennakkoarvion mukana lähes 6 000, on melkein 50% suurempi kuin viime vuoden vastaava. Asuntorakentaminen siis lisääntyy voimakkaasti.

Tiedotteen kuvakin johtaa harhaan, ellei otsikkoa lue tarkasti. Kuva esittää tammi-syyskuun aloituksia vuosittain. Viereinen kuva esittää viimeisen vuoden liukuvaa summaa. Ylöspäin mennään taas.

Ruotsalaisten otsikko sopisi kyllä mainiosti USA:n Census Bureaun vastaavan tiedotteen huomionvangitsijaksi. Amerikassa asuntoja laitettiin lokakuussa alulle peräti 11% vähemmän kuin syyskuussa (kausikorjatusti). Rakennuslupien määrä laski 4%. Asuntorakentamisen toipuminen hakee vauhtia alempaa. Joku verohelpotus olisi syytä taas keksiä.

Ja kun nyt rakentamisesta on puhe, niin laitetaan tähän vielä linkki Eurostatin rakennustuotantotilastoon. Tämä rakentamista laajemmin, mutta taaksepäin katsova tilasto kertoo aktiviteetin olleen tällä alalla sekä koko EU:ssa että euroalueella vakaassa laskussa syyskuussa.

Venäjän teollisuudella vaisu lokakuu

Rosstat tiedottaa, että Venäjän teollisuustuotanto lisääntyi lokakuussa 0.8% suhteessa syyskuun tasoon. Syyskuussa kasvu oli paljon vauhdikkaampaa, yli 5%. Viime vuoden lokakuun tasosta tuotanto jäi nyt 11%. Varsinainen teollisuustuotanto (ilman mineraalien kaivuuta ja energiantuotantoa) jäi viimevuotisesta 17.5% ja väheni kuukausitasollakin.

Toimialojen kehityksen perusteella Venäjän taloustilanteesta ei voi sanoa mitään varmaa: sementin tuotanto väheni, mutta rakennusterästuotannon kasvoi; autojen valmistus lisääntyi hieman, mutta autonrenkaiden väheni selvästi. Taitaa olla talouskasvussa tuumaustauko menossa.

Kimurantissa tiedottamisessa Rosstat kunnioittaa maan perinteitä. Varsinaista indeksikäyrää tiedotteesta ei löydy. Sen sijaan esitetään tuotannon prosentuaalinen muutos vuoden 2006 keskiarvoon verrattuna. Kaipa se asian ajaa tuokin. Trendi näyttää olevan nouseva.

Teollisuustuotanto polki paikoillaan lokakuussa USA:ssa

USA:n keskuspankki tiedottaa, että maan teollisuustuotannon taso säilyi lokakuussa kutakuinkin muuttumattomana suhteessa syyskuuhun. Viime vuoden tasosta se jäi edelleen 7%, oltuaan pahimmillaan yli 13% notkollaan.

Edellisten kuukausien terhakkaan kasvun hiipumisen on sanottu olleen pettymys, mutta tässäkin tapauksessa syy oli lähinnä autontuotannon määrän heilahtelussa. Koska syyskuussa myytiin huonosti autoja, tehtaat varmaankin säätivät liukuhihnoja pienemmälle. Lokakuussa kauppa kävi taas hyvin, joten marraskuun tuotantoluvut aiheuttanevat sitten aikanaan iloisen yllätyksen.

USA:n teollisuustuotannon kuukausivaihtelut eivät ole nyt kovin kiinnostava asia. Kun tuotanto on 10 vuoden takaisella tasolla, niin kyllä se sieltä pikkuhiljaa kipuaa ylöspäin. Hyytävämpi juttu on kapasiteetin alhainen käyttöaste. Lokakuussa se kipusi 70.7%:iin, mikä on edelleen vähemmän kuin Fedin aikasarjan tätä taantumaa edeltävän ajan alin lukema. Valmistavassa teollisuudessa - siis ilman mm. energian tuotantoa - käyttöaste oli vieläkin alhaisempi, 67.6%.

Paperin vientihintojen lasku jatkui lokakuussa

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat lokakuussa 0.1% öljyn kallistumisen vuoksi, kertoo Tilastokeskus. Vientihinnat sen sijaan laskivat 0.3% kuukaudessa, noustuaan tätä ennen kaksi kuukautta. Tuottajahintojen vuosimuutos oli -8.4%, vientihintojen -9.8%.

Toimialojen tilanteessa merkillepantavaa on sahatavaran kesäkuussa alkaneen hintojen nousun jatkuminen. Kannattaakos niitä sahoja nyt enää tässä vaiheessa sulkea? Yhtä merkillepantavaa on paperin vientihintojen laskun jatkuminen. Vuosimuutos painui jo -7%:iin, kun se muilla toimialoilla on tasaantunut. Syynä lienee se, että asiakkaat haluavat maksaa paperinsa banaaneilla eli dollareilla, sillä paperin vientihintaindeksi seuraa aika tarkasti dollarin liikkeitä.

Liikanen: Staminaa puuttuu

Reuters kertoo EKP:n politiikantekijä Erkki Liikasen epäilevän, riittääkö meneillään olevassa talouden toipumisessa puhtia vetämään koko porukan kuiville. Lisääntyvä työttömyys saattaa hänen mukaansa vielä tehdä tepposet näille toiveille.

Syy Liikasen huoleen voi löytyä esimerkiksi viereisestä kuvasta. Siinä on esitetty Suomen työllisten määrän vuosimuutos (y-akseli) bruttokansantuotteen vuosimuutoksen funktiona siten, että työllisyyden muutosta on viivästetty puoli vuotta. Kuvan punainen piste osoittaa työllisyystilannetta syyskuussa. Punainen nuoli alkaa kohdasta, missä BKT:n muutos oli samaan aikaan. Jos työllisyys olisi puolen vuoden kuluttua nuolen kärjen kohdalla trendisuoralla, suomalaisia ei naurattaisi.

Työllisyys on perässä laahaava ilmiö, joten vaikka BKT olisi kääntynyt kasvuun, työttömyys lisääntyy. Tuotannon hurjan laskun vuoksi se voi lisääntyä vielä pitkään.

Liikanen ei ole ainoa viime aikoina talouskriisin jälkilaskusta varoitellut eurooppalainen päättäjä. Viikonloppuna liittokansleri Merkel valitteli Frankfurter Allgemeinelle sitä, että saksalaiset eivät oikein ymmärrä kriisin syvyyttä.

God jul tulossa

Ruotsin kauppiaiden tulevaisuudenusko ylittää jo kuluttajienkin keskimääräistä paremman tunnelman. Svensk Handelin Handelsbarometern näyttää marraskuussa lukemaa 27, mikä on vuoden 2007 loppukuukausien tasoa. Ruotsalaiset kuluttajat ovat viime syksyn shokista toipumisessa pari kuukautta kauppiaita jäljessä.

Kauppiasta 64% uskoo myyntinsä seuraavien kolmen kuukauden aikana lisääntyvän. Sen vähenemistä pelkää vain 10%. Kauppiasliiton pomo vähättelee viran puolesta valoisia näkymiä toteamalla, että kannattavuus ei ole kaikilla aloilla kaksinen, vaikka kauppa käykin.

Handelsbarometern saavutti edellisen nousukauden huippulukeman marraskuusa 2006, ja kääntyi selvään laskuun kesällä 2007. Nousu alkoi tämän vuoden tammikuussa. Lyhyen historiansa aikana se on hoitanut talousbarometrin tehtäväänsä oikein hyvin.

Vähittäiskauppa nousutrendissä USA:ssa

USA:n kauppaministeriö tiedottaa maan vähittäiskaupan myynnin kehityksen jatkuneen nousutrendissä lokakuussa. Kuukausitasolla muutokset ylös ja alas ovat viime aikoina olleet suuria autokaupan vaihtelun vuoksi. Lokakuussa autokauppa kasvoi yli 7% laskettuaan syyskuussa 14%. Ilman autoja kaupan myynti kasvoi kuukaudessa laimeat 0.2%.

Viimeisen puolen vuoden ajalta laskettuna USA:n vähittäiskaupan vuotuiseksi kasvuvauhdiksi tulee n. 5%, mikä on sama kuin keskimääräinen vauhti parina viimeisenä vuotena ennen finanssikriisiä.

Lentorahdin määrä voimakkaassa kasvussa lokakuussa

Finavian tilasto lentokenttien tavaraliikenteestä lokakuussa kertoo, että kansainvälistä rahtia kuljetettiin 11 877 tonnia, mikä on enää runsaat 4% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lokakuu oli viime vuonna viimeinen kuukausi ennen romahdusta, joten vertailutason laskusta ei vuosimuutoksen paranemisessa ole kyse. Tavaraliikenteen nousutrendi ilmenee hyvin viereisestä kuvastakin.

Finavian tilastosta ei selviä, mikä on viennin ja tuonnin osuus, mutta koska vienti satamista piristyi selvästi lokakuussa, voi olettaa saman tapahtuneen lentokentilläkin.

Matkustajaliikenteessä ei näytä tapahtuneen suurempia muutoksia. Laskua tuli viimevuotiseen 8%.

USA:n kauppataseen vaje kasvoi syyskuussa

USA:n kauppaministeriöstä ilmoitetaan, että maan vienti lisääntyi syyskuussa 3.7 miljardilla dollarilla, ja tuonti peräti 9.3 miljardilla. Kaupankäynnin lisääntyminen on tietysti monille positiivinen asia, mutta "meidän pitää tuottaa itse enemmän ja ostaa ulkomailta vähemmän" -ryhtiliikkeen alku ei vaikuta tämän valossa kovin lupaavalta.

USA:n viennin kasvun kärjessä olivat investointitavarat - lentokoneet ja konepajatuotteet - ja polttoaine, kun taas toiseen suuntaan liikennettä kasvattivat raakaöljyn ja autojen tuonti. Vientiä auttanee dollarin heikkeneminen ja maailmantalouden elpyminen. Autojen tuonti selittynee autonvauhtikampanjan jälkeisellä varastojen täyttämisellä.

Viereisessä kuvassa USA:n ulkomaankaupan kuvaajat on varmuuden vuoksi esitetty sekä dollareissa, että ulkomaan valuutassa. Dollari on viime aikoina ollut tavaran arvon mittana vähän epävakaa.

Espanjan pankkien velka EKP:lle uuteen ennätykseen

El Economista kiinnittää huomiota Espanjan keskuspankin tilastoon, joka kertoo maan rahalaitosten olleen syyskuun lopussa Euroopan keskuspankille "auki" 82.5 miljardia euroa. Tämä on 57% enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja tähänastinen ennätys. Keskuspankista lainatun rahan määrä kääntyi jo laskuun vihreiden versojen alettua koristaa talousmaisemaa keväällä, mutta laskua ei kestänyt pitkään. Rahamarkkinoiden sulamisesta huolimatta rahaa ei pitkään riittänyt espanjalaisille.

Sinänsähän maksuvälineiden hakemisessa keskuspankista ei ole mitään kummaa, jos niille on tarvetta. Espanjan keskuspankin tilaston mukaan maan pankkien lainakanta on viime kuukausina kuitenkin supistunut, mikä ei ole kasvavan talouden parhaita tunnusmerkkejä. Vaikuttaa siis siltä, että tätä kutistuvaa ja happanevaa lainakantaa uudelleenrahoitetaan kiihtyvällä vauhdilla keskuspankista. Peli voi muuttua jännittäväksi siinä vaiheessa, kun EKP alkaa kauhoa kriisiavustuksiaan takaisin euroalueen taantumankin jo loputtua.

Espanjalaisten osuus keskuspankin lainoista on kasvanut nopeasti 10%:sta 15:%iin, mikä on jo selvästi enemmän kuin maan painoarvo euroalueen taloudessa.

Teollisuuden tilaukset lisääntyivät syyskuussa

Tilastokeskus tiedottaa, että teollisuus sai syyskuussa uusia tilauksia 31% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuukausitasolla nousu jatkui, mutta elokuu ja syyskuu ovat ennenkin menneet tilausten osalta ylämäessä, joten kausivaihtelut saattavat selittää osan kasvusta. Vuosimuutos oli elokuussa -37%, joten tilanne näyttää syyskuussa parantuneen. Tässäkin kannattaa kuitenkin huomata, että viime vuoden syyskuussa tilaukset olivat jo laskutrendissä.

Teollisuudenaloista kemianteollisuuden tilauskirjat pullistuivat eniten, sillä siellä vuosimuutos hyppäsi elokuun -27%:sta syyskuussa -7%:iin. Metalliteollisuuden luku oli edelleen hurja -41%.

Tilastokeskuksen toinen tiedote kertoo kansantalouden tuotannon supistuneen syyskuussakin reipasta vauhtia. Viimeisen kuukauden muutos oli -2.1%, joten "kaikkien aikojen lama" kuvaan tuli taas yksi lisäpiste. No ei nyt sentään, vuosina 1917-1918 taisi mennä BKT:llä mitaten vielä huonommin!

Hotellielämä ei hotsita

Matkailuala kärsii muiden mukana talouden taantumasta. Myyntimiehet lopettavat reissaamisen ensimmäisenä, ja omilla rahoillaan matkustavat tekevät samoin siinä vaiheessa, kun ne rahat käyvät vähiin. Talouden kiertokulun vaikutus näkyy hyvin mm. Tilastokeskuksen matkailutilastosta, jonka uusin painos julkaistiin tänään.

Viereinen kuva esittää hotelliyöpymisten määrän kehittymistä vuodesta 1996 lähtien. Voimakkaan kausivaihtelun poistamiseksi kuvassa näkyy yöpymisten 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Mikään ennakoiva indikaattori tämä ei näytä olevan, mutta laahaavaksi indikaattoriksi se vaikuttaa aika hyvältä. Käyrä on kääntynyt ylös ja alas suurin piirtein silloin, kun tohina reaalitaloudessa on alkanut ja laantunut.

Laahaavien eli jäljessä kulkevien indikaattoreiden tarpeellisuutta kummastellaan joskus. Niistä voi kuitenkin olla jotain hyötyä, jos haluaa esimerkiksi varmistua siitä, onko pörsseissä tapahtunut nousu tai lasku ollut harhaa vai ei. Hotelliyöpymisten tapauksessa talouden käänteestä ei näy merkkejä. Syykuussa vuosimuutos oli -6%, joten lasku yli jyrkempää kuin edellisinä kuukausina.

Mitähän Sailas tähän sanoo?

Suomen johtavat poliitikot ovat esitelleet julkisesti kantojaan maan talouden hoidosta lähivuosina. Ei nyt tietystikään oma-aloitteisesti näin vähäpätöisessä asiassa, vaan siksi kun media eli YLE kysyi. Taustatietona kerrattakoon, että valtion tulot ovat romahtaneet, mutta menot senkuin kasvavat. Monissa kotitalouksissa tällaista tilannetta pidettäisiin huolestuttavana, joten YLE:n kysely on perusteltu.

Kolmen suuren puolueen puheenjohtajat ovat kaikki yksimielisinä korottamassa veroja. Suhtautumissa rahankäyttöön syntyy pieniä eroja:

Vanhanen: "Menoja ei ensi hallituskaudellakaan pidä leikata."

Katainen: "Tarvitsemme menotason jäädyttämisen."

Urpilainen: "Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja ei pidä leikata."

Kataisen suuhun laitetussa lauseessa hän olisi valmis vähentämään menojakin.

Näistä linjauksista voidaan päätellä, että suunnitelmissa on menojen jäädytys, mutta ei ainakaan nimellisiä leikkauksia. Tällaisessa vaihtoehdossa €tanan aiemmin esittämästä laskuharjoituksesta tulisi alla olevan kuvan mukainen. Valtionvelka pamahtaisi valtiosihteeri Sailaksen kavahtaman 100 miljardin pahemmalle puolelle jo vuonna 2013, ja jatkaisi kasvuaan aina 2020 luvulle asti. Kuulostaa aika hurjalta. Asiasta olisi varmaan syytä pitää infotilaisuus Suomen eskareissa velan tuleville maksumiehille.

Ei kuitenkaan huolestuta, vaan kuunnellaan vielä valtiosihteerin kommentit näihin herra ja rouva poliitikkojen ajatuksiin!

Tunnelin pää näkyy Japanin konepajoille

Japanin hallituksen tiedote kertoo, että maan yksityisen sektorin koneidenvalmistajien saamat tilaukset lisääntyivät syyskuussa 10% suhteessa elokuun tasoon. Viereisen kuvan perusteella näyttää vahvasti siltä, että tämänkin kovia kokeneen joukon tilanne alkaa pikkuhiljaa parantua. Tilauksia tuli erityisesti vientimarkkinoilta. Suurimmat kasvuprosentit osuivat toimialoille "ei metallinen mineraaliteollisuus" ja "kaivostoiminta". Maanmöyriminen on ilmeisesti alkanut kiinnostaa taas.

Japanin talousministeriön eilinen tiedote lokakuun 20 ensimmäisen päivän ulkomaankaupasta kertoo, että viennin osalta kuukausitasolla otetaan nyt pieni askel taaksepäin.

Kiinalaista ylivoimaa

Kiina täräytti taas tänään uuden "shock and awe" tiedotuspolitiikkansa mukaisesti kaikki keskeiset edellistä kuukautta koskevat taloustietonsa yhdellä kertaa maailman hämmästeltäviksi: teollisuustuotanto +16%, investoinnit kiinteään omaisuuteen +33% ja vähittäiskauppa +16%. Musertavaa ylivoimaa. Valtio on kylvänyt elvytyshankkeisiin satoja miljardeja dollareita, ja pankit kaikkeen muuhun kivaan tänä vuonna jo yli biljoona dollaria, joten jälki on mykistävää. Benin helikopterirynnäkkö kalpenee tämän rinnalla pahasti.

Kiinan tilastolaitoksen tiedoksiantoa täydensi tullin lokakuuta koskeva ulkomaankauppatilasto. Tällä rintamalla ei mennyt aivan yhtä hyvin, sillä erityisesti tuonti notkahti silmäänpistävästi. Kiinan ulkomaankaupan toipuminen alkoi helmikuussa tuonnista, joten mieleen nousee tietysti epäilys siitä, että olisiko nousujakso tältä erää nähty. Vienti jäi lokakuussa 14% viimevuotista alhaisemalle tasolle. Tuonnin vuosimuutos oli -6%.